Kiitos kaikille 623 äänestäneelle luottamuksesta! <3 Tästä alkaa matka aluevaltuustoon edistämään kestävää ja hyvinvoivaa tulevaisuutta!
Olen ehdolla numerolla 210 Varsinais-Suomen hyvinvointialueella aluevaaleissa 2022.
Tammikuussa 2022 järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Niiden tehtävänä on sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Suomen hyvinvointialueet
Ennakkoäänestyspaikat
Hyvinvointialueiden tehtävät
Varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022
Ennakkoäänestys on 12.-18.1.2022
tammikuussa 2022 numerolla 210.
”Olen ehdolla tammikuun 2022 aluevaaleissa, sillä haluan olla mahdollistamassa turvallisen ja hyvinvoivan elämän meille kaikille. Lähipiiristäni suurin osa asuu juuri Varsinais-Suomessa, opiskelijat tietysti Turussa, mutta monet ovat löytäneet arjen ympäröivistä kunnista. Olen itse kotoisin Naantalista ja sieltä löytyy omat kokemukset lapsuuden ja nuoruuden sote-palveluista. Minulla on sote-alan ammattilaisia niin perheessä kuin lähipiirissä ja heidän arkensa kuuluu myös minun arkeeni.”
Hyvinvointimme tulee rakentaa kestävästi resurssit huomioiden. Minulle on tärkeää, että päätökset perustetaan tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen. Päätöksenteon tulee olla vastuullista ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta rohkeaa ja pitkäkatseista. Meidän tulee nähdä päätöksemme vaikutukset alueen ihmisten elämään. Haluan itse päättäjänä kuulla heitä, joiden elämää päätökset erityisesti muuttavat, niin työntekijöitä kuin asukkaita, joita muutokset erityisesti koskevat. Hyvinvointimme painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseväksi pitkällä aikavälillä, jotta ongelmat terveydessämme eivät pääse kasaantumaan. Tällä hetkellä meillä on pandemian jäljiltä pitkät hoitojonot, joita on lähdettävä välittömästi purkamaan ja terveysongelmia korjaamaan. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, mutta jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus mukavaan ja tarpeet huomioivaan elämään.
Alta löydät ajatuksiani vaalikärjistäni. Ota rohkeasti yhteyttä ja jutellaan myös lisää.
Saavutettavat palvelut
Palveluiden tulee olla käyttäjiään lähellä.
Digitalisaatio on mahdollistanut suurelle osaa väestöä uusia työtapoja, harrastuksia ja palveluita. Myös sote-uudistuksessa sitä on syytä hyödyntää laajemmin. Sen avulla voidaan mahdollistaa matalan kynnyksen avunsaanti ja yhteydenotto sosiaali- ja terveyspalveluihin digitaalisesti. Digitalisaatio ei saa korvata aitoja kohtaamisia ihmisten kanssa ja palveluiden tulee olla saatavilla myös heille, joille digitaaliset laitteet eivät ole arkikäytössä, kuten vanhemmalle osalle väestöstä.
Alueena Varsinais-Suomi on suuri ja sitä tulee tarkastella kokonaisuutena.
Uudistuksen tuoma hallinnointi ei saa vähentää palveluiden saavutettavuutta käyttäjiltään asuinkunnasta riippumatta. Vanhusten perheiden ja lasten tukemista varten olevat palvelut on oltava tulevaisuudes-sakin lähipalveluina. Kokonaisuuden tarkastelu antaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia. Sen myötä voidaan luoda selkeitä, laadukkaita sekä aidosti toimivia hoitopolkuja ja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä mahdollistuu aito yhteistyö, uudistuksen myötä. Esimerkiksi tiettyjen erikoispalveluiden ja erikoissairaanhoidon keskittäminen sotekeskuksiin voi parantaa niiden laatua. Tärkeintä on, että yhteydenotto on helppoa ja ensimmäisestä yhteydenotosta pääsee laadukkaan, itselleen saavutettavan ja selkeän hoitopolun pariin.
Hoidon on vastattava tarpeisiin.
Palvelut ovat käyttäjiään varten. Hoidon tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti elämäntilanteesta riippuen. Uudistuksessa on pidettävä huolta, että palvelut vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin oikea-aikaisesti. Resurssit on suunnattava juuri tarpeiden mukaan ja tämä vaatii jatkuvaa tarkastelua uudistuksen aikana.
Hoitotakuu tarvitaan, jotta hoitoon pääsee, kun sille on tarve.
Pitkittyneet terveysongelmat lisäävät kustannuksia ja hoidontarvetta. Terveyden ammattilaiset osaavat auttaa terveyden edistämisessä ja sairauksien välttämisessä. Pitkä aika ilman varmuutta terveydentilan diagnoosista tai hoitoon pääsyä voi tehdä suurtakin vahinkoa terveyden tilalle. Tästä johtuen hoitotakuun käyttöönotto on tärkeää. Kun ottaa yhteyttä kiireettömästä terveysasiasta, tulee diagnoosi terveyden tilasta saada riittävän nopeasti ja hoitoon päästä oikea-aikaisesti arvioon perustuen.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydestä pääpiirteittäin pitää huolta YTHS, mutta se ei tarjoa kaikkia terveyspalveluita.
YTHS uudistui vuoden 2021 alussa ja hakee vielä uudistunutta toimintaansa. YTHS ei kuitenkaan tarjoa kaikkia terveyden palveluita ja osassa palvelupolkuja he hyödyntävät muita kuin omia palvelujaan. Aluevaaleilla on siis suuri merkitys myös korkeakouluopiskelijoiden elämään. Hyvinvointialueilla tullaan vaikuttamaan siihen, miten palvelut toimivat yhteistyössä YTHS:n tarjoamien palveluiden kanssa.
”Olen Naantalista kotoisin ja opiskellut Turussa. Minulle palvelut ovat aina olleet saavutettavilla. Tietysti muistan ne hetket, kun on pitänyt lähteä Turkuun päivystykseen, kun Naantalissa päivystys ei ole enää ollut auki. On tärkeää, että kun hätä on todellinen pelastustoimet pääsevät apuun nopeasti. Toisaalta matkan päivystykseen on oltava jokaiselle mahdollista kellon ajasta ja päivästä riippumatta. Hoitopolkujen on tarjottava laadukkaat ja selkeät palvelukokonaisuudet, joiden piiriin on helppo päästä.”
Mielenterveyden edistäminen
Tilastot mielenterveydestä ovat hälyttäviä.
Lähes joka viidennellä suomalaisella on arvioitu olevan mielenterveyden kanssa ongelmia ja joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön. Silti vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saavat tarvitsemaansa hoitoa. Lisäksi tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- tai masennusoireista. Nuorissa ja lapsissa on tulevaisuus ja heille on tarjottava apua sekä tukea ajoissa matalalla kynnyksellä. Meidän on panostettava pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisyyn, jotta ongelmat eivät pääse kasvamaan ja mielemme voi hyvin.
Mielenterveyteen on saatava riittävän nopeasti apua ensiyhteydenotosta.
Tätä tavoitetta voidaan edistää terapiatakuun avulla. Terapiatakuusta tehtiin kansalaisaloite vuonna 2019 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn. Terapiatakuu otetaan käyttöön Helsingissä vuonna 2022 ja se tarkoittaa, että siellä perustason mielenterveyspalveluihin pääsy saisi kestää korkeintaan kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa, mikä on kunnianhimoinen tavoite. Nyt aluevaalien myötä meillä on mahdollisuus vaikuttaa Varsinais-Suomen mielenterveyspalveluihin ja palveluiden oikea-aikaisuuteen. Meidän tulee edistää terapiatakuun käyttöönottoa Varsinais-Suomessa.
Mielenterveyden ammattilaisten rekrytointiin on panostettava.
Meidän tulee lisätä resursseja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, jotta korjaavaa mielenterveystyötä voidaan tehdä riittävästi. Psykoterapiakoulutus maksaa opiskelijalle kymmeniä tuhansia euroja. Siitä tulee tehdä maksutonta, jotta psykoterapeutuksi on kannustavaa kouluttautua ja voimme löytää keinoja mielenterveyden ammattilaisten resurssointiin alueellamme.
Ennaltaehkäisy on mielenterveysasioissa erityisen tärkeää.
Jokaisessa kunnassa olisi tärkeää olla vähintään yksi mielenterveyspiste, jonne voi matalalla kynnyksellä mennä hakemaan apua, kun ei ole varma, onko siihen edes vielä tarve. Palveluiden keskittäminen tuo palveluihin laatua, mutta vie palveluita syrjäisemmiltä kunnilta etäämmälle. Näissä kunnissa on taattava mielenterveyteen selkeää tukea, jotta myös vaativampi ja korjaava mielenterveydenhoito on saavutettavaa. Lisäksi tuke tulee antaa liikkuvina palveluina sekä digitalisaation kautta helposti ja nopeasti.
”Olen ylioppilaskunnan hallituksessa tehnyt töitä opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin eteen parin vuoden ajan. Yhteistyötä on tehty valtakunnallisesti, mutta myös paikallisesti Turussa esim. YTHS:n kanssa. Tilastot ovat korkeakouluopiskelijoilla hurjia, mutta yhä nuoremmat oireilevat mielenterveysasioissa. Omasta lähipiiristä löytyy jo karuja tarinoita hoitopoluista, mielenterveyden nopeasta heikkenemisestä ja ongelmien kärjistymisestä. Lisäksi olen opettajan ja valmentajan roolissa huolestunut jo peruskouluikäisten mielen hyvinvoinnista. Tähän on pansotettava ennaltaehkäisevästi, mutta tuettava jo syntyneitä ongelmia myös työterveydessä.”
Hyvinvoivat työntekijät
Ilman hyvinvoivia työntekijöitä meillä ei ole laadukkaita palveluita.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö tekee töitä pitääksemme meidät kaikki terveinä ja hyvinvoivina. Vastuu työssä on suuri ja monella työ on vuorotyötä, sillä terveys ei katso vuorokauden aikaa tai juhlapyhiä. Palkkaa tulee nostaa, jotta se vastaa työn vastuuta ja arvostusta. Koulutetut henkilöt työllistyvät myös koulutetulleen alalle, kun arvostus on ammatissa kohdallaan.
Koulutuspaikkoja ja -polkuja tulee olla riittävästi tarpeeseen nähden.
Meidän on arvioitava alueen sote-alan ammattilaisten tarve Varsinais-Suomessa ja varmistettava, että koulutuspaikkoja on riittävästi tarpeeseen nähden. Lisäksi on syytä huolehtia, että pätevöitymiseen on mahdollisuus erilaisia koulutuspolkuja pitkin. Myös jo ammatissaan toimivilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus kehittää itseään ja taitotasoaan oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaisesti.
Työn laatu ei saa kärsiä puutteellisten resurssien johdosta.
Emme voi tinkiä resurssipulan ja liian suurien työkuormien takia palveluiden laadusta. Meidän on taattava, että palveluiden käyttäjien tarpeisiin vastataan ja asiakkaat tulevat ymmärretyksi. Meidän on taattava riittävät taito- ja kielitasot, sillä ihmisten terveys on sote-alan työntekijöiden käsissä.
”Minulla niin perheessä kuin ystäväpiirissä toimii monia sote-alan ammattilaisia ympäri Varsinais-Suomea, joten heidän arkensa on myös minun arkea. Haluan olla mahdollistamassa parhaat mahdolliset työolosuhteet myös heille.”
Lapset, nuoret ja ennalta ehkäisevät palvelut
Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä ja heidän kehitystään on tuettava. Korona-aika on koetellut kaikkien terveyttä, jaksamista ja kestävyyttä. Nuorille rajoitukset ovat vieneet niin vanhojen tanssit, penkkarit kuin ensimmäiset opiskelijatapahtumatkin. Sen sijaan nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa ja paineet suoriutua sekä menestyä elämässä ovat suuret. Meidän annettava tukea jo peruskoulun terveystarkastuksista lähtien. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on tarjottava kaikkiin kuntiin, mutta myös kouluihin, jotta palvelut ovat siellä, missä niitä tarvitaan.
Aikuiset ovat täällä tukemassa nuoria ja lapsia. Siksi on tärkeää, että annamme tukea myös perheille. Neuvolat tulee tulevaisuudessakin olla lähellä perheitä. Myös neuvoloiden tarjontaa on tarkoituksen mukaista monipuolistaa niin, että samasta paikasta voi saada esim. toimintaterapiaa. Perustetaan hyvinvointialueelle myös useampia perhekeskuksia, joissa palveluita voidaan tarjota keskitetysti. Apua ja tukea tulee tarjota myös vauva-ajan jälkeen. Perhe voi kokea erilaisia kriisejä ja elämänvaiheita, kuten eron, onnettomuuden tai teinivaiheen. Asinatuntijoiden apu tulee olla perheitä lähellä kaikissa elämänvaiheissa. Asiantuntevaa neuvontaa voidaan hyvinvointialueella tarjota esimerkiksi digitaalisesti, jossa perheen on mahdollista hakea kysymyksiinsä apua laajemmilla aukiolo-ajoilla. Tuetaan yhdenvertaisesti kaikkia perheitä, perheiden eri muotoja ja lasten huoltajia.
Luodaan selkeä hoitokokonaisuus nuoruudesta aikuisuuteen siirtymiseen. Tuetaan nuoria pitämään omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolta. Panostetaan siihen, että kun peruskoulun terveystarkastukset loppuvat, meistä jokainen tietää, miten terveydestään ja hyvinvoinnista tulee jatkossa pitää huolta. Lisäksi ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että yhteistyötä tarkastusten kanssa voisi tehdä esimerkiksi päiväkotien, asukastalojen ja perhekeskusten yhteydessä, mutta tarvittaessa myös ihmisten kotona.
Hyvinvointialueella joudutaan tekemään taloudessa tiukkoja päätöksiä. Minusta on tärkeä panostaa siihen, että tulevaisuuden tekijät, lapset ja nuoret eivät joudu kärsimään tekemistämme päätöksistä.
Olen ehdolla numerolla 210 Vihreiden listalla sitoutumattomana. Löydät alta Vihreiden aluevaaliohjelman, minun Ylen vaalikoneen vastaukset.
Klikkaa ja löydä itsellesi oma ehdokas Vihreiden listalta.